Tuppukylän valkkarit: Läppäri sanoi itsensä irti.

Hupsista, pieni blogitauko taisikin venähtää hieman pidemmäksi tauoksi. Läppäri päätti ettei enää tee töitä mun kanssa. Ollaan tosiaan oltu aika hiljaisia täällä bloginpuolella, pahoittelut siitä.

Koitan nyt kuitenkin saada jotain yhteenvetoa aikaan näitä hiljaisista viikoista joita ollaan pidetty.
Meillä alkoi Remon kanssa kesätauon jälkeiset tokoilut taas pyörimään KSSK:n kentällä/hallilla. Kiva päästä parin kuukauden tauon jälkeen treenaamaan taas häiriössä ja hiomaan liikkeitä siellä kuntoon. Parit ekat kerrat oli taas kauheaa säätämistä, eikä treeneistä tuntunut tulevan mitään. Eilen kuitenkin saatiin kuin tilauksesta kivat treenit kun meidän lisäksi paikalle oli eksynyt vain kaksi muuta koirakkoa. Kouluttajat kysyivät, että halutaanko tehdä ryhmässä vai otetaanko jokaiselle omat kouluttajat ja treenataan yksiköittäin. Yksilötreenit oli kaikkien mieleen. Me otettiin sit Remon kanssa seuruuta/kontaktia ja muutamat luoksetulot. Oli kiva kun pääsi oikeesti purkamaan ongelmakohtia ja sai neuvoja kuinka tästä jatketaan noin herkän koiran kanssa. Pitkästä aikaa musta myös tuntui, et Remokin nautti treeneistä ja yhdessä tekemisestä.

Niin ja meinasinhan mä jo unohtaa mainita, että Remohan täytti lauantaina vuoden! Iso poika jo ainakin jos kokoa katsoo. Mieleltäänhän tuo on vielä ihan kakara. Mutta nyt on eka vuosi takana ja toivottavasti vielä monta edessä.

Eilen käytiin sitten myös eläinlääkärillä hakemassa Coralle toinen rokotus ja Remolle todistus kivesviasta. Voi poika parka kun "synttärilahjaksi" saakin kastrointi ajan. Aika leikkaukseen vaarataan kyllä vasta syyskuun loppuun sillä ens kuun alussa mennään kasvattajalle pentuetapaamiseen.
Hieman mua harmittaa kun se toinen kives ei ole laskeutunut, mutta eihän näille mitään voi..
Mähän olen nähnyt jo varmaan kaksi viikkoa kauheita painajaisia tuosta leikkauksesta. Kyselin sitten eläinlääkäriltä tuosta leikkauksesta, että onko se miten paljon vaikeampi kun toinen on piilokives. Vastasi että riippuu tietysti siitä miten syvällä se siellä vatsaontelossa on. Aikaa saa kyllä enemmin varata mutta muuten ihan rutiinileikkaus, että ei tässä mitään hätää ole ja voin kuulemma olla ihan rauhassa. Hehe.

Tänään mennään Coran kanssa ekaa kertaa kouvolanpalveluskoirien kentälle tottistreeneihin. Kirjottelen sitten toista postausta Coran treeneistä ja siitä miten tuon naperon kanssa on muuten mennyt.

Loppuun kuitenkin muutamat kuvat vielä.