Hakupäivä lähestyy!

Iik, enää 5 päivää pennun hakuun!

Meidän oli alunperin tarkoitus lähteä hakemaan kakaraa vasta viikon päästä, mutta onneksi saimmekin viikonlopun suunniteltua niin että pentu pääseekin muuttamaan meille jo tänä lauantaina.

Mun on pakko sanoa, mua jännittää ihan mielettömästi jo nyt enkä malttaisi odottaa, että saan pienen syliini. Myös odotukset on aika korkealla tämän pennun suhteen, vaikka en sitä ole edes nähnyt vielä muutakuin kuvissa ja kuullut mitä mieltä muut pennusta ovat.

Matkaa pennun luo on n. 4-5 tuntia, eli lähdetään jo aikaisin lauantai-aamuna ajelemaan.

Pentu on siis tullut suomeen viime viikon torstaina ja majailee nyt Porissa toisen kasvattajan luona.

Voi olla että mun sydän kokee pienen kolauksen kun lähdetään sitten ajelemaan pennun kanssa kohti uutta kotia ja meidän yhteistä tulevaisuutta.
Kuvat joita olen pienestä saanut kertovat nimittäin hyvin paljon siitä miten kivaa pennulla on ja se näyttää niin kovin onnelliseltakin kasvattajan luona. Myös kasvattaja on tykästynyt pentuun todella kovasti. Lauantai on siis samaan aikaan ilon ja surun päivä. Aika hassua vai mitä?
Onneksi meillä on facebook ja puhelimet joilla voidaan olla yhteydessä vaikka joka päivä!

Seuraava päivitys tulee varmasti sitten kun lapsonen on kotona ja pentuarki alkaa rullaamaan.
Nakkaan tähän sekaan vielä muutamia kuvia tuosta ihanasta tylleröstä.

Meille tulee pentu!

Kirjoittelen Corasta vielä enemmin ja laajemman postauksen kunhan pieni on Suomessa ja kotona.

Tässä kuitenkin muutama maistiaiskuva tytöstä mitkä on kaikki kasvattajan ottamia. On se kaunis pieni.

Pakko pullaa?

Ehdimpäs hetkeksi pysähtyä tähän koneelle ja päivittää tänne blogin puolellekkin jotain. Ollaan vaikutettu lähiaikoina enemmin instagramin puolella, kun mulla oli pienoisia ongelmia tän bloginkin kanssa. Nyt kuitenkin täällä ollaan jälleen. 

Meillä on Rempan kanssa tällä hetkellä tokon kanssa semmonen "on/off-suhde."

Kuten otsikostakin voi ehkä päätellä, olen miettinyt jo pidemmän aikaa jatkanko Remon kanssa tokon parissa vai jätetäänkö se jäähylle ja keskitytään kokonaan muihin hommiin.

Meillähän oli jo keväällä taukoa tokon kanssa, koska koiran tekeminen ei ottanut tuulta purjeisiin vaan puutui jatkuvasti.

Näin ajattelin, että ollaan varmaan molemmat pienen tauon tarpeessa, turha oli edes yrittää kun ei koiraa selvästi kiinnostanut.

Nyt jälleen muutaman kuukauden jälkeen ollaan samassa pisteessä, koiran kiinnostus on nollassa tokoilun suhteen..

Olen kokeillut kaikkea jolla saisin nostettua koiran virettä ylemmäs mutta ei. Toimii muutaman kerran ja taas homma lössähtää.

En todellakaan halua tehdä tokosta tuolle millään tapaa ahdistavaa "pakko pullaa" vaan tahtoisin, että meillä kummallakin on kivaa ja koira nauttii yhdessä tekemisestä. 

Onneksi meillä on jälki siitä tuo tykkää ja toimii siellä. Ei siis jäädä tyhjän päälle.

Ei varmasti unohdeta tokoiluakaan kokonaan mutta vaihdetaan se enempi höllempään menoon/takapihatottikseen.

Muuten meillä on kesä alkanut oikein kivasti.
Ollaan nautittu kauniista päivistä uinnin ja metsäilyn merkeissä. Yksi ilta kohdattiin aivan ihana iltarusko ja pakkohan siinä oli kuvia ottaa. 

Laitan tähän lopuun vielä minusta koirien kanssa yhden yhteiskuvan mistä itse todella tykkään <3